*

Kaikk’ elon etsijät, eksynehetkin,
Tous les chercheurs, tous les demandeurs,
  Tulkaa kotiin !
Rentrez à la maison!
Kohta ja korpien komerot tummuu,
Les vallées et les forêts s’obscurcissent,
Aurinko sammu,
S’éteint le soleil,
  Pimeys peittää maan,
Se couvre la terre,
Portit suljetaan,
les portes sont bientôt fermées,
Eivätkä aukene enää koskaan.
Et ne s’ouvriront plus jamais.

*

Kaikki te ystävät harvat ja hyvät,
Vous, mes bons amis,
Tulkaa kotiin
Rentrez à la maison,
Kuin valot Luojaansa suuret ja pienet !
Comme les minuscules et les grandioses lumières du Créateur !
Kotiinsa kulkevat ihmiset, karjat,
Rentrent les hommes, rentrent les bêtes,
Ilot, muistot enenee,
Croissent les joies, croissent les souvenirs,
Toivot vähenee,
Déclinent les espoirs,
Kohta ei erota toistaan toinen.
En un point final où plus rien ne diffère.

*

 

*****************

EINO LEINO
POESIE – RUNOUS